Tiede tutkii, laki säätää

Endogamian suosimisen laajentaminen yhteiskuntaa yleisemmin rakenteistavaksi perusperiaatteeksi älykkyysosamääräerojen periytyvyyteen vetoamalla ei ole mitään muuta kuin systemaattista eugeniikkaa, siis rodunjalostusta. Tällainen periaate tunnetaan laeissa, joita suurin osa liberaaleista ja demokraattisista yhteiskunnista noudattaa, rotusyrjinnän eli rasismin nimellä, käytettiinpä siitä sitten mitä tahansa muita nimityksiä tai vedottiinpa sen suosimisen preferoimiseen mitä tahansa tieteellisinä pidettyjä todisteita geneettisesti toisistaan eroavien ihmisryhmien eroista myös älykkyyden suhteen. On kategorisesti kaksi eri asiaa a] esittää tällaisia todisteita ja b] vaatia, että niiden perusteella pitäisi organisoida yhteiskunnallisia rakenteita. Tiede ei ole lain perimmäinen lähtökohta vaan enintään asiantuntevana pidetty taho, jolta tarvittaessa pyydetään tutkittua informaatiota erilaisista ilmiöistä. Tiede tutkii, laki säätää. Tiede on lain palvelija, ei sen herra ja lähtökohta. Joka muuta väittää, ei, ilman argumentaatioonsa sisältyvää sisäistä ristiriitaa, pysty enää uskottavasti puolustamaan tieteellisen tutkimuksen luotettavuutta.