December 4, 2012

Asperger ja nomadit

Onko hän ass-perger vai ass-hole? - - Alla nomadinen kirgiisiperhe 1900-luvun alussa.

.
Nomadit ovat ihmisiä, jotka eivät asetu vakinaiseen asuinpaikkaan vaan liikkuvat esimerkiksi laiduntavien eläinten mukana. Monet kulttuurit ovat olleet perinteisesti nomadisia, mutta nomadismi on maatalous- ja edelleen teollisuusyhteiskunnissa yhä harvinaisempaa. Nomadeista tunnetuimpia ovat paimentolaiset eli pastoraaliset nomadit, jotka paimentavat karjaa ja liikkuvat sen perässä, kun entinen alue ei enää elätä sitä, ja metsästäjä-keräilijät, jotka liikkuvat riistan, kalan ja ravintokasvien perässä esimerkiksi vuotuiskierron mukaisesti. Nomadismin vastakohta on sedentismi, paikoillaan asuminen.
*
Kirjoitettu kommentiksi Ironmistressin päreeseen Asiaa, asiattomuuksia ja Aspergeria IV.
.
1
Ironmistress on taas kerran lukenut liikaa fantasiakirjallisuutta tai ainakin sekoittanut keskenään psykiatriset diagnoosit ja fantasian roolihenkilöt, mikä paradoksaalista kyllä on ihan relevanttia 'faktiivisten' [fiktion ja faktan yhdistelmä] diskurssien kyseessä ollen [fantasiassakin on tietty faktapohja, psykiatrisessa diagnoosissa puolestaan medikaalis-psykokulttuurinen konstruktiivisuutensa]. Itse kuitenkin ‘hylkäsin’ psykiatrian vakavasti otettavana tieteen lajina [ja käytän sitä lähinnä poleemisessa tarkoituksessa] samasta syystä kuin olen karsastanut scifin ja fantasian mustavalkoisen roolittunutta maailmankuvaa. 
.
Ylipäätään ihmiset eivät ole diagnooseja tai joitain kuviteltuja rooleja vaan yksinkertaisesti vain sitä mitä ovat ja tekevät. Enintään voimme puhua yksilöiden luonteesta eräänlaisina [epi]geneettisinä alttiuksina ja taipumuksina, jotka ovat kokemuksien, oppimisen ja ympäristön vaikutuksesta fiksoituneet tietynlaisiksi temperamenteiksi ja mentaliteeteiksi. Niiden luokitteleminen on kuitenkin jo peruuttamaton askel ‘rasismin’ suuntaan. Ei ole de facto olemassa persoonallisuustyyppiä se ja se, on vain ‘de jure’ luonnekonstruktioita psykiatrisessa luokituksessa se ja se.
.
Rasismi nousee tyypillisimmillään juuri tarpeesta lähes pakkoneuroottiseen ja splittaavaan psykobiologiseen diagnosointiin ja typologisointiin [vrt. rasistiset rotuominaisuuksien määritykset], joilla profiloidaan eli roolitetaan erilaiset ihmistyypit, jotteivät ne aiheuttaisi liikaa varsinkaan ennakoimatonta ahdistusta ja uhkaa [‘tuntemattomuus’ on jopa pahempi uhka kuin raadollinen stereotypia] ja jotta niitä voisi kontrolloida ja hallita. 
.
Ironmistressin ‘islam-projekti’ on nimenomaan arvaamattoman uhkakuvan diagnosoimista/ennakoimista eli sen hallintaan pyrkimistä. Hieman retorisesti voidaan kysyä myös, pyrkiikö IM juutalaisen paimentolaissyntyperän omaavana ‘nomadina’ [sic ;\] ympäröivää ['erämaa']maailmaa hallitsemalla yleisesti ja islamin ‘diagnosoinnin’ avulla erityisesti [islam on myös alunperin nomadien/nen uskonto] turvaamaan ja suojaamaan omaa sisäistä muukalaisuuttaan ja epävarmuuttaan riskien ja uhkakuvien ‘diasporassa’?
.
2
Mitä Paul Simonin aspergeriuteen tulee, niin Ironmistressin käyttämä diagnoosi-näyttö ei vakuuta ainuttakaan teoreettisesti pätevää ja kliinisesti kokenutta psykiatria [ei pidä sekoittaa ''neuro-fysikaalisesti' uskottavaan/hyväksyttävään', joskaan en tiedä, onko kyseessä silloin psykiatri vai fyysikko] vaan toimii lähinnä viitteellisesti samaan tapaan kuin myös Juicen kieltämättä usein varsin melankoliset laulut. Psykiatrisia diagnooseja ei pelkillä laulujen sanoituksilla tehdä muuten kuin fantasiatasolla [tai jungilais-freudilaisen symbolitulkinnan koodeilla], mitä en kuitenkaan ole kieltämässä vaan varoittelemassa tämänkaltaisella fantasia-pelillä selittämisen seurauksista. 
.
Mutta [edes fysiikka ei meitä nyt auta] painotettiinpa psykiatrisessa diagnostiikassa sitten fantasia-symboliikkaa tai neurofysiikkaa, niin diagnoosit palvelevat väistämättä sekä perimmäistä rasistista tarvettamme hierarkisoida, priorisoida, luokitella ja diskriminoida ihmisiä [tieteen tekemiseen yleensä ja psykologiaan sekä evoluutiobiologiaan erityisesti sisältyykin aina rasistinen ‘eetos’] että psykokulttuurin ja/eli medikalisaation kapitalistista projektia, jossa diagnooseista tulee eräs markkinoitava identiteetti-/imago-tekniikkojen tuotevalikoima muun muotikrääsän ja pelikonsoliromun ohella.
.
3
En ole itse koskaan ‘diagnosoidattanut’ itseäni aspergeriuden suhteen, mutta se, mitä olen tästä oireyhtymästä tähän mennessä antanut itseni ymmärtää, haluaa ‘viekoittelevasti’ vakuuttaa minut siitä, että hei! minähän olen Asperger! ‘Pelkkä’ autismi sen sijaan on jo sen verran rankka häiriö käyttäytymisenkin tasolla, että niin pahasti en liene sentään ollut edes ajoittain taipuvainen eristäytymään, että kuuluisin tuohon ryhmään. 
.
Kaipaan yksinäisyyttä, enkä ole viihtynyt ‘missään’ muualla niin hyvin kuin yksin omien ajatusteni kanssa. Silti pystyn fobioistani huolimatta luomaan kontakteja jos haluan, joskin sosiaalisen kommunikaation [joka tuntuu aluksi hyvinkin miellyttävältä] pitkäjännitteinen ylläpito vie minulta aika lailla psyykkistä energiaa. Mutta jos minua on pidetty kulttuuri-intellektuellina [joka on kuoleva laji klassisia (ei siis liberaaleja) humanisteja] tai organisaatiokykyisenä tyyppinä [jolla on latentti viettymys lialliseen sääntökeskeisyyteen], niin kai se täytyy uskoa [haha]. Silti nämä ‘positiiviset’ sosiaaliset taipumukset ja ominaisuudet jäävät kuin nallit kalliolle verrattuna yksinäisyydessä vietetyn spekulatiivisen [sanoiko joku ejakulatiivisen?] tarkkailijuuden minulle tuottamaan sisäiseen mielihyvään.
.
Nonniin. Siinä tuli materiaalia sekä oikeille että valepsykiatreille [joiden välinen ero on piirretty veteen]. Ja sitten eikun diagnosoimaan!
*

4 comments:

Elina Keränen said...

Olen huomannut että Ruukinmatruuna mielellään mallintaa maailmaa pseudopsykologisesti tai -sosiologisesti, vaikka jo olemassa olevat tieteelliset teoriat hän useimmiten haluaa heittää roskakoriin.

Unknown said...

Ruukinmatruuna kirjoittaa mielestäni ihan asiallisesti.

Ihan yliopiston opettama psykologiakin on käytännössä humanistien keksimää pseudotieteellistä pelleilyä...

Joten onko ruukinmatruuna oleelisesti sen huonompi.

Ja tietenkään unohtamatta sitä faktaa että psykologiaan vaikuttaa vallitseva poliittinen ilmapiiri... Esimerkiksi eräästä nimeltämanitsemattomasta norjalaisesta joukkomurhaajasta laadittiin kaksi keskenenään vastakkaista psykologiraporttia... toisen mukaan mies on hullu ja toisessa tapauksessa mies toimi täydessä ymmärryksessä.

Ainoan poikkeuksen tekee neurologia jossa oikeasti mitataan koehenkilöstä suureita ja tehdään kuvantamista. Tiede on tiedettä vasta kun saadaan signaalia ruudulle pällisteltäväksi. :D

Elina Keränen said...

LS: Eri mieltä joka kohdasta.

Breivikin diagnosoinnilla oli poliittisia vaikuttimia, mutta a) diagnosointi on yksilön diagnosointia eikä tieteellisen teorian tekemistä, b) käytännössä tutkimuskohteet ovat harvoin niin kiinnostavia että politiikan tarvitsisi kiinnostua siitä.

Neurologia on fysiologinen tapa tutkia ihmistä. Useimmat neurologit ja neuropsykologit kannattavat näkemystä, jossa henkinen elämä on aidosti korkeammalla tasolla kuin neurologiset ilmiöt. Korrelaatioita on mitattu, mutta toistaiseksi ei tiedetä mitään muuta.

Ruukinmatruunan huuhaahöpötykset perustuvat joskus johonkin teoriaan joko vahingossa tai tahallaan. Koska hän on pelkkä bloggaaja, häneltä ei voi vaatia lähdeviitteitä, testituloksia, riippumattoman tahon arviointia, kontekstin vaikutusten osoittamista, falsifiointia tai muuta mitkä liittyvät oleellisesti tieteelliseen psykologiaan.

Anonymous said...

hyvää joulua