Kommentti Uuden Suomen nettijulkaisuun - http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/20521-kanerva-pettyi-kataiseen#comment-37536 (korjaus 14.4)
Kanerva vs. 'suvaitseva' liberaalidemokratia
(Olen täydentänyt kommenttia hieman alkuperäisestä.)
Miksi Ilkka Kanevan pitäisi mukisematta alistua kohtaloonsa?
Kyseessähän oli ennenäkemätön erotus Suomen parlamentarismissa ja puoluehistoriassa.Viimeksi oma puolue on erottanut virassa olevan oman ministerinsä 1948: - SKDL:n Yrjö Leino, ja hänen erottamisensa syyt olivat ilman muuta poliittisesti paljon painavampia kuin Kanervan tekstiviesteily.
Tämä oli ennakkotapaus, joka saattaa vaikuttaa myös Matti Vanhasen Ruusus-jupakan lopulliseen ratkaisuun oikeudessa.Toki Vanhasen tapaus on erilainen, koska hän itse hakee oikeutta, kun taas Kanerva suoranaisesti petettiin ja ammuttiin lennosta.
Kanerva väittää keskusteluissaan saaneensa yksityisesti poliittisen tason tukea Saksasta, Ruotsista ja USA:sta, mikäli oikein muistan kuulleeni.
Hyvä veli verkosto toimii vielä, heittää joku tähän, mutta kun tässä näyttää hyvästä veljestä tulleen yhtäkkiä 'paha veli' (Juudas), niin ilman muuta Kataisen ratkaisu jätti avoimen haavan kokoomuspoiliitikkojen - ehkä jopa kaikkien puoluepoliitikkojen - välillä vallitsevan keskinäisen luottamuksen mahdollisuuteen ja uskottavuuteen.
Onko politiikkaa sitten mukavampaa ja tehokkaampaa tehdä, kun joutuu entistä tarkemmin varomaan paitsi mediahyeenoja myös omia puoluetovereitaan? En usko.
Paranoia ja tuomitsemishenki leviävät mediayhteiskunnissa. Tämä näyttää olevan 'avoimmuuden ja suvaitsevaisuuden' paradoksaalinen hinta - vai olisiko oikeampaa sanoa retorisesti Ronald Laingia mukaellen: suvaitsevaisuutemme on itse asiassa pelkkä läjä likaisia riepuja.
(Slavoj Zizek väittäisi useiden esimerkkien kautta, että itse asiassa suvaitsevaisuus on käytännössä rasismia. Zizekin kulttuurianalyysit osuvat monesti oikeaan ja ovat samalla hämmentäviä, koska emme yleensä pysty ajattelemaan itseämme kahdesta tai kolmesta perspektiivistä yhtä aikaa.)
En puolusta Kanervaa puoluepoliittisista syistä (en ole koskaan äänestänyt Kokoomusta enkä äänestä) enkä välttämättä mutu-syistäkään, vaikka pidänkin häntä nykyään 'hyvänä ja ammatillisesti todella pätevänä tyyppinä' (en pitänyt vielä 10 vuotta sitten!)
Kyse on laajemmasta mediapolittisesta trendistä, joka näyttää purkautuvan joka puolella lähes hillittöminä ajojahteina mitä mitättömimmistä syistä.
Itse asiassa tässä on kyse paljon monimutkaisemmasta ja syvemmästä 'traumasta' kuin pelkästään median ja politiikan suhteesta. Se ilmentää läntisen liberaalidemokratian perustusten ja uskottavuuden kriisiä.
Voisi jopa väittää, että pohjimmiltaan kyseessä on koko läntisen sivilisaation ideologisten ja eettisten perustusten demoralisaatioprosessi: eettisyyden ja kapitalismin välisen perustavan antagonismin eskalaatio.
Itse olen tällaisessa yhteiskunnassa avoimen konservatiivinen - mutta en avoimen oikeistolainen.
Se on sitten jo laajemman jutun aihe.
No comments:
Post a Comment